Yksitoista vuotta nettipäiväkirjaa

Marraskuussa 2005 keksin hienon bloginimen Tanssiva Harmaa Pantteri. Siitä lähtien olen enemmän tai vähemmän pitänyt nettipäiväkirjoja, joita minulla on ollut useampia. Viime aikoina olen päivittänyt vain tätä WordPress -päiväkirjaa. Kaikki edelliset ovat olleet ja ovat edelleenkin Vuodatuksessa.

Yksitoista vuotta sitten olin aktiivinen. Kirjoitin varmaankin joka päivä. Se oli hienoa aikaa, etenkin kun alkoi tulla ”tuttuja”. Yhdessä vaiheessa vastasin vain valokuvahaasteisiin. Harrastin valokuvausta, nyt se on enempi räpsintää älypyhelimella. Kaikki käy niin nopeaan. Kun puhelimesta lähettää kuvan Facebookiin, niin pian jo saa kommentteja.

Vaikka en nyt viime aikoina kovin aktiivisesti ole päiväkirjaa pitänytkään, niin kirjoitan niin monena päivänä kuin voin. Kirjoitan kirjaani ja korjaan siihen tulevia vanhoja tekstejä. Välillä tuntuu, että rämmin suossa. Välillä päämäärä on kirkkaana mielessä.

”Koulu Kosken kainalossa”

Eilisellä kirjoituskurssin tapaamisella koin ahaa-elämyksen.

Kurssilla kirjoitetaan muistoja. Itse olen keskittynyt lapsuus- ja vähän nuoruusmuistoihinkin. Tampereelle olen muuttanut 42 vuotta sitten Joutsenosta. Aika monet kirjoittajista ovat pirkanmaalaisia ja jutut liikkuvat tämän paikkakunnan ihmisissä ja paikoissa.

Uusi tuttavuus, kurssilainen Marja, on Rautjärveltä ja hänen eilinen tekstinsä kertoi Topista, meidän molempien käymän koulun rehtorista. Riemastuin, ilostuin. Saimme hetken jutella yhteisistä muistoistamme. Ope kysyi, onkohan Topista kirjoitettu kirjaa. Kerroin otsikossa olevista Imatran Yhteiskoulun Perinnekillan julkaisuista, jotka ovat kirjahyllyssäni. Vien ne seuraavalle tunnille katsottavaksi.

Tulin kotiin, etsin kirjat; ei niissä paljon etsimistä ollut, koska muistin missä kohtaa hyllyä ne ovat. Istuin nojatuoliin ja aloin lukea. Topista on tosiaan monta juttua. Mutta kirjassa on huikeita kirjoituksia muistakin koulumme persoonista ja mukavaa ajankuvaa Imatralta. Eilisen iltapäivän nauroin sydämeni pohjasta, kun luin kirjoja. Voi että se teki hyvää.

Meillä on täällä Blogistaniassa muisteluryhmä, joka sai alkunsa eräästä riemuylioppilasjuhlasta. Siihen ovat osallistuneet kirjoituksillaan Heli (Verkkoihmisen Palapeli)  Eeva (Heili Karjalasta) Ilmo ja minä. Muita osallistujia on tullut mukaan lähinnä kommenttien kautta.

p.s. Eevalta löytyy myös hulvattoman hauska kirjoitus jälkimmäisessä noista julkaisuista.

Keskikoulun viimeinen luokka

Iskelmien sanoja kirjoitin 15-vuotiaana pieniin sinisiin vihkoihin. Monen laulun sanat muistuvat vieläkin mieleen kuten tämän Marinankin.

Imatran Yhteislyseo V D 1960 -61

VD

pojat

Olen aina pitänyt tästä luokkamme pojista otetusta kuvasta. Etenkin eturivissä vasemmalla oleva Wiski on tosi tyylikäs ja ajanmukainen farkuissaan ja Elvis-tukassaan. Brylkreemillä toisetkin ovat hiuksensa asetelleet.

Jatkoin päiväkirjaani elokuussa 1960 pidettyäni toista vuotta taukoa sen kirjoittamisessa. Pojat, pojat, pojat, kouluhipat, yleiset tanssit.  Ennen rippikoulua ei olisi saanut tansseihin mennä vanhempien mielestä. Mutta minä kävin Töllillä ja Ukoskassa ainakin. Baareissa istuttiin, kulmia kierrettiin.

hiihtopaivanaTalvella hiihdettiin satoja kilometrejä. Käytiin Ukoskan hiihtomajalla munkilla ja mehulla. Osallistuttiin erähiihtoihin. Tässä kuva koulun hiihtopäivältä. Varsinaista hiihtomuotia ei oltu vielä keksitty. Hiihtohousut olivat kapealahkeiset, monot koppuraiset. Kenellä ei ollut anorakkia, piti villapaitaa.

penkkaripaivaKoulunpihalla penkkaripäivänä 61 Hiihtohousuja pidettiin myös koulussa. Poikien muotiin kuuluivat lippalakit ja huivit. Paljon on pyöriä pihassa. Takana on vielä baari/apteekkirakennus.

Kuvateksti: ”Huviteltalla”.  huviteltallaKuva on Piponiuksen kentältä. Minkähänlainen huviteltta siinä olikaan keväällä -61. Näytämme juhlamekoissamme siltä, että käsissämme ovat keskikoulun päästötodistukset.

aitsaari3Tykkäsimme retkeillä polkupyörillä toistemme mökeille. Tässä ollaan menossa Tirkkosen mökille. Äitsaareen mentiin silloin näköjään lossilla. Nykyäänhän siinä on silta. Kaikki ovat meidän luokan tyttöjä. Alemmassa kuvassa ollaankin jo varmaan poistulossa.

14-vuotiaana

En ole voinut kirjoittaa, koska isä on lukenut kaikki tästä päiväkirjasta. Tulin siitä niin vihaiseksi, että aioin repiä koko päiväkirjan, mutta maltoin mieleni ja päätin olla kirjoittamatta enää. (Pii Kiikka 9.6.1959)

Sain lukollisen päiväkirjan syntymäpäivälahjaksi täyttäessäni 13 vuotta. Monta kerta jälkeenpäin olen miettinyt, että isä osti päiväkirjan ainoastaan ja vain urkkiakseen varhaisteinin elämää. Edelleenkin olen sitä mieltä, että hän teki väärin.

kasviluettelo3

Kesäisin keräsimme kasveja toiselta luokalta lähtien neljänä kesänä 30 kasvia kunakin. Yhden oppilaan keruu oli 120 kasvia. Aika paljon Suomen kasveja on siis ikäluokkamme Herbarioissa.
keto-orvokki

Isä oli tehnyt kasviprässin, joka oli kolmella lapsella käytössä, joten ei turha hankinta ollenkaan. Kuivatut kasvit kiinnitettiin siististi valkoisille 260×420 kokoisille arkeille ja varustettiin kuvan mukaisella lapulla. Ei siinä mitään, että nämä piti kerätä. Ne piti myös osata ns. ulkoa, kun pidettiin kasvitentti.

IVD

IYL IV D 1959-1960

ystavykset

 

KEVÄT 1960

Neljätoista -vuotiaat parhaat ystävykset aurinkolaseissaan koulun viereisellä tiellä.

Huom. Muoti ja kengät.

Ympäristöoppia luonnossa

Oppikoulun kolmasluokkalainen Pii Kiikka väsäsi kieli keskellä suuta eläin- ja kasvimaailman sekä maantiedon vihkoja, mitkä ovat kaikille tuttuja viivattomia ja ruuduttomia sinisiä vihkoja A5. Ensin ne piti päällystää ohuilla erivärisillä papereilla ja liimata nimilappu kanteen. Kasvioppivihkon päälle vihreä paperi, eläinopille punainen ja maantiedolle keltainen.

hetapipohenaAnkarasti kiellettyä kosken pohjalla kävelyä harrastimme ryhmällä Heta, Pipa, Hena, Manni ja minä. (Oikean puoleinen Liisa ei kuulu joukkoon.)

kosken-rannalla

 

 

 

 

 

IIIDIYL:n kolmannella D-luokalla 1958-59 meitä oli 43. Tässä iässä olemme kasvaneet eri tahtiin, se näkyy varsinkin pojissa, jotka seisovat takana penkillä.

opet--58

Nämä opettajat ovat jo paljon tutumpia kuin pari vuotta aikaisemmin kuvassa olleet. Pätkä-Pena, Anna-Maija, Lulu, Peltsu, Kessi, Riitta, Tantta, Parikka, Kopra, Elise, Topi-reksi, Terttu, Emmi

Oppikoulun toinen luokka

Jatkan keskikoulun luokkakuvien esittelyä. Tässä Imatran Yhteislyseon II D-luokka 1957-58. Olin 12 -vuotias. IID_57Tämän luokan oppilaista olen kirjoittanut nimet, syntymäajat ja syntymäpaikat kaunokirjoitusvihkooni. Olemme syntyneet vuosina 1943-1946. Eri syntymäpaikkoja on hämmästyttävän paljon:  Imatrankoski, Lappeenranta, Rauha, Tiuruniemi, Viipuri, Parikkala, Taipalsaari, Ilomantsi, Kankaanpää, Vihti, Kuusankoski, Helsinki, Tainionkoski, Ruokolahti, Vuoksenniska, Enso, Oulu, Pielisjärvi, Suomenniemi, Rautjärvi, Siilinjärvi.

Eturivissä lettipäisenä raidallisissa housuissaan seisova Pii Kiikka on kirjoittanut vihkoonsa sanelujen mukaan kaunolla:

Tyytymättömyys. Tyytymättömyys ilmaisee alhaista mielenlaatua, joka on suoranaisesti sivistyksen vastakohta.

Harjoittakaamme hyvyyttä. Niin kauan kuin olemme ihmisten keskellä, harjoittakaamme hyvyyttä, älkäämme olko yhdellekään ihmiselle aiheena onnettomuuteen ja suruun.

Kauneuden merkitys. Joka ei pidä taiteesta, hän ei myöskään milloinkaan ole tajunnut kauneuden merkitystä.

Golf-peli. Golfin pelaajan tulee, pysyäkseen mahdollisimman hyvässä kunnossa, elää siistiä, terveellistä, raitista elämää. Ihmisen tulee elää tasaisesti, mutta hyvin ja hänen täytyy pitää huolta itsestään. Jos hän kuluttaa loppuun voimavaransa tai käyttää voimiaan jollakin tavoin väärin on hän heittänyt mahdollisuutensa syrjään ja joutuu heti pois pelistä. Puolinaiset keinot eivät kelpaa.

Oppikouluun

Vuoden 1956 oppikoulun pääsykokeet pidettiin 1.- 2.6. Arkistostani löytyivät silloin esitetyt kysymykset.

paasykoe1956    Klikkaa suuremmaksi!

Huonosti oltiin varauduttu isoihin ikäluokkiin ja 6.6. olikin Ylä-Vuoksessa otsikko: ”Oppikouluihin hyväksyttyjä jälleen paljon enemmän kuin mitä voidaan sijoittaa”  Lisäys 27.4.: Imatran Yhteislyseon laajennusosa oli käytössä jo 1956, jolloin aloitimme. Olin sitä epäillyt tuon otsikon perusteella.

Imatran yhteislyseossa, johon minäkin olin pyrkinyt, oli pääsykoetta suorittamassa 299. Heistä 214 selviytyi hyväksytysti, mutta näistä kouluun voitiin ottaa vain 136. Minä olin yksi armoitetuista. (hyväksyttyjen pistemäärät olivat 99-56 pisteen välillä)

ID-56

A- B- C- ja D -luokat aloittivat opiskelunsa syksyllä 1956. Itse olin D-luokalla, josta tuli myöhemmin saksan luokka. Meitä oli 40. Olen eturivissä toinen oikealta. Luokkakavereitani olivat muutamia mainitakseni, kaikkia en näköjään muista: pikku-Ilkka, Kusti, Olli, Sakari, Lokari, Timo, Harri, Hurtta, Kai, Markku, Rauno, Pusis, Marja, Seija, Kipa, Helena, Manni, Aila, Elina, Tytti, Irja, Kaisu, Leena, Arja, Kristiina, Liiva, Kapu, Ulla, Pipa

opet--56

Tällaista opettajakuntaa oli Imatran yhteislyseossa vuonna 1956. Suosikkini ekalla luokalla oli Sämpylä (Pentti Hiltula). Hän seisoo kuvassa vasemmalla. Luokanvalvojani oli Aira Parikka. Häntä en tunnista tästä kuvasta. Lisätty 27.4.: Peltsu, Possu, Kopra, Kesseli, Hannikainen, Anna-Maija, Lulu, Paarma. Nämä tunnistin. Kommenteissa voit täydentää – kiitos!