Uneton

Se kun herää yöllä eikä saa enää unta. Laittaa Tulenkantaja -palkinnon saaneen Natasha Rasi-Koskisen REC-äänikirjan päälle ja toivoo, että nukahtaisi siihen niin kuin edellisenäkin yönä ja aamulla selaisi kirjan siihen kohtaan, johon se jäisi ennen nukahtamista.

Metron alle ehkä jäänyt tyttö alkoikin kaivaa mieltä ja kuuntelin herkeämättä myös REC – STOP – REC – PAUSE – STOP koko litanian. Näkemiin unet.

Tunnin kuluttua vaihdoin kirjaa. Laura Honkasalon ”Kaapin henki, tavaravaivaisen tunnustuksia” ei ollut sen nukuttavampi.

Vain nämä kaksi olivat äänikirjakirjastossani tällä kertaa. Nousin ylös ja jatkoin conmarituksen kuuntelemista.

Jo aikaisemmin aloittaessani Honkasalon kirjaa unilukemisena totesin, ettei se ole unikirja… silloin kuten nytkin aloin suunnitella, kuinka hävittäisin turhia tavaroitani. Jospa hankkisin 100 litran muovisäkkejä ja tyhjentäisin hyllyjä katsomatta mitä säkkiin laitan. Voisin tehdä samoin myös kirpputorikasalleni. Kylläpä olinkin rohkea, mutta vain ajatuksissani. Ehkä olen vähän edistynyt, kun voin edes ajatella totaalihävitystä. Olen joutunut tähän mennessä harkitsemaan jokaisen esineen, tavaran ja paperin kohdalla, voisiko tätä vielä käyttää, voisiko kierrättää.

Nyt mietin, voisinko viedä kaatopaikalle ongelmatavaroilla täytetyn pahvilaatikon jonkun toisen selvitettäväksi.

Varmuuskopiointia

Olen lopettanut useita harrastuksia, olen irtisanoutunut monista yhdistyksistä. Tämä kaikki ajan puutteen takia. Vieläkin minulle kertyy velvollisuuksia, jotka ahdistavat ja häiritsevät.

Eilisen päivän valmistauduin omaan osaani taloyhtiömme juhlailtaan. Valokuvat aiheuttivat kohtuuttomasti päänvaivaa.

Olin irroittautunut OneDrivesta ja kaikkien siellä olleiden kuvien olisi pitänyt löytyä Gigantti Cloudista. En ymmärrä, kuinka olinkin ne voinut löytää aikaisemmin silloin, kun sopimus oli tehty. Nyt löytyi vain viimeisimpiä kuvia, joiden varmuuskopiot olin sopinut tuohon pilveen.

Uuden läppärini Word ohjelma, jonka siis ostin, tallentaa tekstini automaattisesti OneDriveen. Vain osan teksteistä tallennan koneelle. Minulla siis on Wordin kautta yhteys OneDriveen. Kirjauduin OneDriveen vanhoilla tunnuksilla ja löysin kuviani sieltä… miten tää voi toimia näin?

Ehkä sovin uudelleen kuvieni varmuuskopioinnin OneDriveen…. on se sitä monta kertaa jo tarjonnutkin….

No kun sain lopultakin kuvia käyttööni, tein kolme erilaista kuvaesitystä, yksi niistä on video. Nämä olisi tarkoitus näyttää juhlassamme isolta näytöltä. Saas nähdä kuin käy.

Tietokonekipuilua

Onko älyttömämpää kuin kirjoittaa kännykällä… hmmm. En ole vielä ottanut wordpressiä käyttöön uudella läppärilläni. Niinpä kirjoitan kännykällä.

Tuntuu, että kaikki on vaikeampaa uudella windows kymppi koneella. En ymmärrä sen sielun maailmaa.

Tänään kipuilin Peda.netin kanssa. Uskoin pitkään, että vika on minussa. Sitten huomasin, etten ollutkaan ainoa opiskeluryhmässämme, joka ei saanut sitä toimimaan. Ohjelmassa oli jotain häikkää ja sen ratkaiseminen siirtyi IT-osastolle viikonlopun yli. Harmitti, että puolet päivässä meni ihan hukkaan.

Tilasin kaukolainauksella ”Oli kerran Vuoksenniska” -kirjan. Se tuli yllättävän nopeasti. Aioin tänään hakea sen, mutta alkoi sataa. Huomenna on parempi sää ja kirjasto on auki. Haen siis huomenna. Tarvitsen tuota kirjaa nykyiseen kirjoitustyöhöni. Tarkistan siitä joitakin asioita.

Hyvää perjantai-iltaa!

Rentoutumista

Olen viettänyt kaksi pitkää päivää käsikirjoituksen parissa. Nyt tulee pakollinen tauko, kun pitkäaikainen ystäväni ilmoitti tulevansa nimpparikahveille. Tietenkin hän kysyi, voiko tulla.

Toivotin tervetulleeksi ja kerroin, että olinkin ajatellut leipoa korvapuusteja. Eilisen pitkän kirjoitussession jälkeen olisin voinut leipoa. Mutta: minusta on tullut sellainen, että teen vain vapaaehtoisesti sen, mitä teen. Ikävä kyllä tuntui ihan siltä, että ne pullat oli pakko leipoa. Niinpä en leiponut, vaan pelasin tietokoneella jotain höpsöä peliä rentoutuakseni.

Nyt on kuitenkin lähdettävä kauppaan ennen kuin vieraani saapuu. Viimeiset kahvin muruset käytin aamukahviin ja samalla voin ostaa jotain kahvin kanssa… jäätelö voisi olla sopivaa vaihtelua.

Kirjoittamista koronan varjossa

Eristäytyminen on antanut mahdollisuuden elää muissa maailmoissa.

Uusi kirja etenee… välillä sujuvammin välillä nihkeämmin. Jatkuvasti omaa tekemistä arvioiden ja korjaten.

Päivärytmi on 4-5 tuntia kirjoittamiseen liittyvää tekemistä. Pari tuntia käsitöitä, telkkaria iltaisin monta tuntia. Pyrin ulkoilemaan päivisin.

Minua ei ainakaan vielä kiusaa yksinäisyys, kun seurustelen kirjani henkilöiden kanssa.

Ihanaa lämmintä viikonloppua!

Artikkeli katosi…

Kirjoitin pitkän tarinan tästä päivästä. Tarina oli valmis ja yritin esikatsella sitä ennen julkaisua kuten aina teen. Esikatselu ei avautunut. Ei avautunut mediasivu. Mitä lie tein. Tallensin mielestäni luonnoksen ja lopetin kirjoituksen. Ajattelin, että saan sen uudelleen esille luonnoksena. Sitten vasta huomasin wi-fi toiminnan loppuneen. En löytänyt luonnostakaan, joten koko artikkeli katosi taivaan tuuliin… kirjoitan sen aamulla uudestaan. Nyt on yö. Nukkukaa hyvin sitten kun on aika.

Valmisteluja

Tänään yritän saada iPadin toimimaan. Nihkeää on ollut. En juurikaan ole käyttänyt tablettia. 17 päivitystä oli odottamassa ilmestymistäni. TOOOOOSI hitaasti kaikki sujui, myös haut ym. Piikiikanmaailmakaan ei auennut ensin, puhumattakaan, että olisin päässyt päivittämään. Kävin läpi asetukset ja poistin turhia toimintoja yms. Viimeisin hankaluus tuli irrallisen näppäimistön kanssa. Asetuksissa näkyi, että se on käytössä. Vaan ei se toiminut. No lopulta onnistuin ja nyt kokeilen päivittää tällä. Jos tämä toimii näin hitaasti joka paikassa, kun wlanini nopeus on sentään 100, niin ei tuu mittää. Tietokone ja puhelin ovat kätevämpiä.

Lopultakin näyttää siltä, että kaikki alkaa toimia. Ei pitäisi olla niin hätäinen.

Muokkauksia

On tämä hidasta. Yritin tietokoneella muokata sivustoani mukavamman näköiseksi ja käyttäjäystävällisemmäksi. En saanut kuitenkaan ihan sellaiseksi kuin ajattelin. Menköön nyt näin.

Nyt kokeilen päivittää kännykällä. Tämäkin on minulle ihan uutta.

Aamu