Syksy saa…

Syysvelvollisuudet puskevat päälle.

Eilen osallistuin ensimmäiseen kokoontumiseen, kun Joululehti- kurssimme oli saanut oikovedoksen luettavaksi. Tuhti lukupakettimme mielenkiintoisine artikkeleineen, haastatteluineen ja kauniine kuvineen pääsee pian ennakkomyyntiin. Hinta ei päätä huimaa: 10 euroa 60-sivuisesta lehdestä. Voit ennakkovarata lehteä minulta jo nyt, jos kiinnostut.

Syyskuun ensimmäisellä täydellä viikolla kokoonnumme oikolukemaan toisen kirjoituskurssin tuotosta. Pyörteitä-antologia sisältää naisten kertomuksia hetkistä, jolloin on tapahtunut jotain merkittävää, joka on mahdollisesti muuttanut elämää.  Julkkarit ovat marraskuussa. Tämän kirjan voit jo varata minulta halutessasi. Pyörteitä- kirjan tekijät ovat suunnilleen samat kuin nuoruusantologiassa Likat liikkeellä, jonka julkaisimme vuonna 2019.

Hervannan kirjaston maksuttomat Novellikoukut alkavat ensi torstaina. Kokoonnumme aina kuukauden ensimmäisenä torstaina klo 17.30-18.30. Tervetuloa kuulolle! Käsityön voit ottaa mukaan halutessasi. Olen toinen lukijoista.

Pirkanmaan Elämäntarinayhdistys Pety odottaa puheenjohtajansa aktivoitumista. Maanantaina alan hoitaa yhdistyksen asioita, jotka ovat olleet kesätauolla. Ensimmäinen kuukausitapaaminen on 14.9.

Simsalabim

Eilinen toiveeni toteutui. Taivaan vesiluukut aukesivat yön pimeydessä. Kuin ämpäristä olisi kaatanut. Taivas välkehti laajasti. Joko olen menettänyt kuuloni tai sitten ne olivat elosalamia.

Aina uudelleen ja uudelleen vajosin unimaailmoihin puoli seitsemän jälkeen, jolloin olin ensimmäisen kerran hereillä. Aamukahvin jälkeen lähden haistelemaan, onko ilma raikastunut. Ei taida sataa enää, vaikka lasit ovat pisaroissa ja tie on tumma kosteudesta.

Raikasta oloa ja eloa!

.

Pakkasia kaivaten

Aivoni ovat sulaneet jatkuvassa helteessä. Muuta syytä en keksi Piikiikan hiljaisuuteen. En kerta kaikkiaan kestä tätä kuumuutta.

Yksi hyvä puoli kuumuudessa on ollut: elokuun ihanat illat ja yöt, kun voin hellevaatteissa liikkua vielä puolen yön aikaan ulkona. Pitäisikö nukkua päivien yli ja liikkua vain öisin…

Lapsuuden ajat ovat väikkyneet ihanina, koska sen aikaisista kesistä mieleeni muistuu vain aurinkoisia päiviä. Nykyisin aurinko on minulle melkein kirosana.

Ehkä sietokykyni on laskenut, koska olen jo vuosia vetäytynyt mieluusti varjoon. Tosin viime ja tämän kesän kuumuus on yltänyt varjoihin eivätkä ne ole suoneet enää helpotusta. Kaipaan raikkaita tuulia, sadetta ja ukkosta. Sienetkin nousisivat.