Kaarlo Sarkian syntymäpäivänä

Mua muistatko? Muistatkos, ystäväin,
sinä olleita päiviä silloin?
Miten portaillas poskiimme – on kevätyö –
kukat sireenin lyö?
Kujan muistatko? Kukkulan harjaa päin
käsikkäin miten kuljimme illoin?

4. säkeistö Kaarlo Sarkian runosta Muistatko? liikuttaa minua tänään Sarkian syntymäpäivänä, kun olen eilen käynyt Sarkian lapsuuskodin paikalla ja myös mökissä, jossa hän asui myöhemmin.


Olimme viettäneet kokonaisen päivän kirjallisissa puuhissa Kinnalan Koukulla. Marjolla ja minulla ei ollut mitään kiirettä Sastamalaan, koska linja-automme lähtisi vasta reilun tunnin kuluttua. Ihana Irmeli ystävämme kuskaa meitä tamperelaisia kurssipäivinä Kiikkaan ja takaisin. Tällä kertaa Irmeli ajoi vanhaa Tampereen tietä. Laakeat satakuntalaiset maisemat, keväiset pellot, vanhat talot ja hyvin hoidetut pihat vilahtelivat silmiemme ohitse. Runoilija Kaarlo Sarkian muistomerkki ja museo ovat tämän historiallisen ja kauniin reitin kohokohtia. Onneksi Irmelilläkään ei ollut kiire ja ennätimme pysähdellä.

Toiset jäivät autoon istumaan, kun kiipesin kuvaamaan muistomerkin. Kimppu tuoreita ruusuja nojasi patsaaseen. En käynyt lukemassa siihen kiinnitettyä lappua. Ehkä kukat olivat Kaarlo Sarkia -seuralta, joka on hyvin aktiivinen paikkakunnalla. Ajoimme pienen matkan eteenpäin ja Irmeli pysähtyi museon kohdalle. Pompin ojan yli pihaan kuvaamaan. Kaksi naista saapui paikalle, he olivat tulossa avaamaan ovia. Pääsin siis sattumalta myös museon sisälle.

Tämä kaikki oli minulle erittäin merkityksellistä ja sieluun käypää.

Etsin omia Sarkia -muistojani kotona. En löytänyt kirjahyllystäni yhtään Sarkian runokirjaa. En kyllä sitä odottanutkaan. Olin koonnut nuorena itselleni tärkeitä runoja kansioon. Löysin A5 kokoisen sinisen kansion vaatehuoneen ylähyllyltä. Olin naputtanut kirjoituskoneella melkoisen määrän runoja ruutupapereille. Aila Meriluotoa, Pablo Nerudaa, Elina Vaaraa, Lauri Viitaa, Eila Kivikk’ahoa, Eino Leinoa, Carl Sandburgia, Saima Harmajaa, Eeva-Liisa Manneria ja usean muunkin runoilijan tuotoksia.

Löysin myös Kaarlo Sarkian runoja tästä kansiosta. Muistin säkeitä, joitakin runoja. Tänään minua liikuttaa artikkelin alkuun kirjoittamani.

Mainokset

Tietoa kirjoittajasta

pikeaarnio

Sähköposti: pike.aarnio@gmail.com

2 vastausta artikkeliin “Kaarlo Sarkian syntymäpäivänä”

  1. Nuoruus vahvana nousee Sarkian runossa. Osun ehkä oikeaan arvuutellessani, mikä oli elämäsi vaihe tuolloin ja kuka se, jonka kanssa kesäyössä tunsit sireenin tuoksun!

    Kauniit kuvat, erityisesti sisäkuva ikkunanäkymin. Siinä on tunnelmaa.

    Tällaiset odottamattomat pikku pyrähdykset ovat elämän suola.

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiitos kommentista. Sisäkuva on Sarkian huuoneesta, siinä hän on kirjoitellut ikkunan edessä ja lepäillyt sängyssä.
      Tuo käynti oli elämää elähdyttävää suolaa, ihan oikein.
      Runon kohdalla aatokseni olivatkin toisenlaiset kuin arvelit. Perehdyin aamulla lisää Kaarlo Sarkiaan Internetin syövereistä ja mm. kuuntelin yhden 13 minuutin radio-ohjelman hänestä. Nämä säkeet voisivat olla hänen äidilleen, nimittäin sireenit, kuja ja kukkula voisivat viitata siihenkin. Olin erittäin vaikuttunut kivutessani hänen lapsuudenkotinsa kukkulalle muistomerkin luokse. En tietenkään siinä tilanteessa tiennyt tästä runosta enkä hänen äidistään ja elämästään kuten kuunneltuani tuon ohjelman.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s